alliterative

adjektiivi

  1. alkusointuinen; sana, joka alkaa samalla äänteellä kuin edellinen sana tai useat sanat peräkkäin.

    Runossa on käytetty alliteratiivisia elementtejä, jotka tekevät siitä rytmikkään.

Synonyymisanakirja

alliterative

  1. riimitetty, rimmaava, alkusoinnullinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Alliteratiivisuus on kieliopillinen ilmiö, jossa peräkkäisissä sanoissa on sama alkusointu, eli ne alkavat samalla äänteellä tai äänteillä. Alliteraatio on yleinen kirjallisuuden ja erityisesti runouden keino, jota käytetään rytmin, soinnin ja kauneuden luomiseksi. Se voi myös vaikuttaa sanojen merkityksiin ja luoda assosiaatioita. Alliteratiivisia runoja tavataan erityisesti muinaisessa ja keskiaikaisessa kirjallisuudessa, mutta niitä käytetään myös nykyaikaisessa taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Riimisanakirja

alliterative rimmaa näiden kanssa:

taive, nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive, viive, jive, live, toive, voitontoive

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro