viking
substantiivi
-
Skandinaavinen merirosvo tai kauppias, joka toimi erityisesti 800–1100-luvuilla.
Vikingit seilasivat pitkin Euroopan rantoja ja perustivat kauppapaikkoja.
Synonyymisanakirja
viking
-
pohjoismaalainen, skandinaavi, pohjanmies, viikinki.
Mitä tarkoittaa
Vikingit olivat skandinaavisia merimiehiä, jotka elivät noin 800–1100-luvuilla. He olivat tunnettuja merirosvoista, mutta myös kauppiaita ja tutkimusmatkailijoita. Vikings-kulttuuri oli laaja ja kattoi alueet nykyisestä Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Vikingit purjehtivat pitkille matkoilleen Itämerellä, Atlantilla ja jopa Välimerellä. Heidän retkensä johtivat monien kaupunkien, kuten Lontoon ja Pariisin, perustamiseen ja he vaikuttivat merkittävästi Euroopan historiaan, kulttuuriin ja kauppasuhteisiin. Vikingit käyttivät laivojaan, jotka olivat innovatiivisia aikansa meritekniikassa, ja he ovat myös tunnettuja tarinoistaan, mytologiastaan ja runoudestaan.
Käännökset
| englanti |
Viking |