plautus

substantiivi

  1. Plautus oli antiikin Rooman näytelmäkirjailija, joka eli noin vuosina 254–184 eaa.

    Plautuksen teokset ovat vaikuttaneet moniin myöhempiin komedioihin.

Synonyymisanakirja

plautus

  1. Plautus, Plautus-suku, Titus Maccius Plautus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Plautus, koko nimeltään Titus Maccius Plautus, oli yksi antiikin Rooman ensimmäisistä ja merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista. Hänen elinaikanaan komedia kehittyi erottamattomaksi osaksi roomalaista teatteria. Plautuksen teokset, kuten 'Menaechmi' ja 'Amphitryon', ovat tunnettuja heidän nokkelista juonistaan, värikkäistä hahmoistaan ja kielellisestä leikittelyistään. Hänen komediansa perustuvat usein kreikkalaisiin alkuperäisiin näytelmiin, mutta hän muokkasi niitä roomalaiselle yleisölle sopiviksi. Plautuksen tuotanto on vaikuttanut merkittävästi myöhempiin näytelmäkirjailijoihin, kuten Shakespeareen ja Molièreen, ja hänen teoksensa ovat yhä suosittuja näyttämöillä ympäri maailmaa.

Sanonnat

"Mikään ei houkuttele nuorta miestä niin kun yö, nainen ja viini plautus."

Riimisanakirja

plautus rimmaa näiden kanssa:

palautus, kurinpalautus, veronpalautus, syötönpalautus, ostopalautus, heilautus, kädenheilautus, vilautus, pulautus

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro