epikuros

substantiivi

1. Epikuros oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka perusti epikurealaisuuden, elämänfilosofian, joka korosti nautintoa ja onnea.

   Epikuros opetti, että elämän tarkoitus on saavuttaa onnea ja rauhaa.

Synonyymisanakirja

epikuros

1. Epikuros.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Epikuros (341–270 eaa.) oli tunnettu kreikkalainen filosofi, joka perusti epikurealaisuuden. Hänen oppinsa keskeisiä ajatuksia ovat nautinto, ystävyys ja mielenrauha. Epikurealaisuuden mukaan paras elämä saavutetaan välttämällä kipua ja etsimällä älyllisiä nautintoja, kuten ystävyyttä ja tietoa. Epikuro myös erotti hetkelliset nautinnot pitkäaikaisista onnenlähteistä, korostaen hillitsemisen ja kohtuuden merkitystä. Hänen filosofiansa vaikutti myöhempiin ajattelijoihin ja sen periaatteet ovat edelleen merkityksellisiä nykypäivän keskusteluissa onnellisuudesta ja elämän tarkoituksesta.

Käännökset

Sanonnat

"Kuinka voisin ymmärtää hyvää, ellei minulla olisi käsitystä makunautinnoista, rakkauden, musiikin ja kaiken kauneuden ihanista muodoista - epikuros."

"Kuolema ei ole mitään Sillä mikä meissä lakkaa olemasta, sitä emme tunne Ja mitä emme kykene tuntemaan, ei ole meille mitään - epikuros."

"Kuolema ei ole mitään Sillä mikä meissä lakkaa olemasta, sitä emme tunne Ja mitä emme kykene tuntemaan, ei ole meille mitään epikuros."

Riimisanakirja

epikuros rimmaa näiden kanssa:

uros

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

epiikka, epikriisi, epikurolainen, epikurolaisuus, epilepsia, epilepsiakohtaus