diocletian

substantiivi

  1. Diocletianus, roomalainen keisari, joka hallitsi vuosina 284–305 ja tunnetaan erityisesti hallintoreformistaan ja kristittyjen vainoistaan.

    Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan itäiseen ja läntiseen osaan hallintonsa helpottamiseksi.

Synonyymisanakirja

diocletian

  1. Rooman keisari, Diocletianus, Gaius Aurelius Valerius Diocletianus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Diocletianus, alkuperäiseltä nimeltään Gaius Aurelius Valerius Diocletianus, oli roomalainen keisari, joka hallitsi vuosina 284–305 jKr. Hänet tunnetaan erityisesti hallintoreformistaan, joka sisälsi valtakunnan jakamisen neljään osaan, joita hallitsivat keisarit ja heidän apulaisensa (tetrarkia). Tämä reformi auttoi hallitsemaan laajaa valtakuntaa tehokkaammin. Diocletianus myös vahvisti armeijaa ja otti käyttöön uusia veroja sekä hallintomenettelyjä. Hänen aikanaan tapahtui myös merkittäviä kristittyjen vainoja, mikä johti kristinuskon ja Rooman valtakunnan suhteiden jännitteistymiseen. Hänen hallintonsa päättyi vuonna 305, kun hän luopui vallasta.

Riimisanakirja

diocletian rimmaa näiden kanssa:

liian, ainian, pian, morsian

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro